Valmisruoan kasvu on viimeisen vuosikymmenen suuri ruokakulttuurimuutos. Mikä siihen on johtanut? Kyyninen vääräleuka alkaa ensimmäiseksi puhua ihmisten laiskistumisesta. Tutkittuna ja loogisesti analysoituna valmisruokakasvun takana voidaan kuitenkin hahmottaa kehityskulkuja, jotka itse asiassa ovat paljolti samoja voimia, jotka muokkaavat koko yhteiskuntaa.

Jonkinlaisena primusmoottorina voidaan pitää suomalaisten kotitalouksien pienenemistä. Monia hämmästyttää se fakta, että 82 prosenttia kaikista Suomen kotitalouksista on yhden tai kahden hengen huusholleja. Kääntäen ja vähän oikoen: kun avataan 100 suomalaisen kodin ovi, vain 18 niistä on sellaisia, joissa asuu lapsia. Kun taas tutkitaan miksi ihmiset kokkaavat, nousee esiin se, ettei itselle kokkaaminen tunnu useinkaan niin mielekkäältä puuhalta kuin jollekin läheiselle kokkaaminen. Niitä läheisiä vain on kodeissa yhä vähemmän.

"Etätyökulttuuri antoi oman sysäyksensä valmisruoan kasvuun."

Etätyökulttuuri antoi oman sysäyksensä valmisruoan kasvuun. Monen toimistotyöläisen arki jakaantuu konttorin ja kodin välille. Kotona lounastauolla ei useinkaan ehdi kokata, vaan käytetään valmisruokaa. ”En ole ihan varma menenkö huomenna tai ylihuomenna konttorille, vai jäänkö kotiin. Entäpä onkohan puoliso kotona vai toimistolla huomenna?” Ajatuskulusta seuraa epävarmuus, jonka vuoksi ei viitsitä kokata niitä tyypillisiä kahden tai kolmen päivän ruokia kerralla. Nehän voivat vaikka jäädä jääkaappiin pilaantumaan. ”Parempi vaan, kun hommataan valmisruokaa sitten, jos sitä tarvitaan.”

Nämä isot kehityskulut ovat johtaneet tarjonnan suureen monipuolistumiseen. Sekä määrän että laatutarjonnan vaihtoehtojen suhteen kaupan valmisruokaosasto näyttää paljon paremmalta nyt kuin 10 vuotta sitten. Tästä taas seuraa se, että yhä useampi löytää haluamansa tuotteen valmisruokahyllystä. Näin positiivinen sykli vahvistaa itseään.

Ruokakaupan myynnistä 17 prosenttia tulee valmisruoasta

Kaikki muut ruokakulttuurin muutokset ovat valmisruoan kulutukseen kasvuun verrattuna mittaluokaltaan murusia. Vähittäiskaupan kaikesta ruokamyynnistä valmisruoka edustaa jo yli 17 prosentin osuutta. Vain maitotaloustuotteet yhteen laskettuna ovat enää suurempi ruokatuoteryhmä noin 19 prosentin osuudellaan.

"Valmisruoan kasvuun osallistuu koko kansa."

Valmisruoan kasvu on ollut osuuksillakin mitattuna jyrkkää, sillä vuonna 2020 valmisruoan osuus oli vain reilut 12 prosenttia kaupan ruokamyynnistä. Euroissa kasvu hahmottuu ehkä vielä paremmin: Vuoden 2020 kauppojen ulosmyynti valmisruoassa oli noin 900 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 myynti päätynee 1,8 –1,9 miljardin luokkaan. Voidaan siis puhua karkeasti miljardin kasvusta kuudessa vuodessa. (Lähde: PTY / Tilastokeskus)

Valmisruoan kasvuun osallistuu koko kansa. Pieniä painotuseroja on siten, että napostelu tai heti kylmänä syötävät ruoat ovat enemmän nuorten suosiossa, mutta esimerkiksi lämmitettävissä yhden hengen aterioissa vanhemmat ikäluokat ovat eläkeläisiä myöten täysillä mukana.

Suomi siirtyy kiihtyvällä vauhdilla raaka-aineruokamarkkinasta kohti ruoka-annosten markkinaa.