Mitä tänään syötäisiin? Tähän tuttuun kysymykseen suomalaiset vastaavat nyt hieman eri tavoin kuin ennen. Liha säilyy lautasilla, mutta sen rinnalle tulee enemmän kasviksia ja uusia proteiininlähteitä. 

Ruokamurroksesta puhutaan paljon, mutta suomalaisen arjen kuva on vähemmän dramaattinen kuin otsikoista voisi päätellä. Suuri enemmistö ei ole siirtymässä kokonaan kasvisruokavalioon, vaan muutos tapahtuu vähitellen tuttujen ruokavalintojen sisällä.

Kantar Agrin Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2025 -tutkimuksen mukaan 94 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa ja 79 prosenttia vähintään useamman kerran viikossa. Lihaa syömättömien osuus on pysynyt melko vakaana jo vuodesta 2020.

Lihan kokonaiskulutus on ollut viime aikoina lievässä kasvussa. Myös kuluvana vuonna kasvua on ollut noin prosentin verran. Muutos näkyy ennen kaikkea siinä, mitä lihaa syödään ja mitä sen rinnalle tulee.

Ruokavalio monipuolistuu: vaihtoehtoja on enemmän, ja niitä käytetään tilanteen, maun ja aterian mukaan.

Kulutus on pitkällä aikavälillä siirtynyt naudan- ja sianlihasta enemmän siipikarjaan. Lyhyellä aikavälillä naudanlihan kallistuminen on kuitenkin ohjannut kulutusta sianlihaan. Tämän arvioidaan olevan väliaikainen muutos: pidemmällä aikavälillä sianlihan kulutuksen odotetaan jatkavan laskuaan ja naudanlihan kulutuksen vakiintuvan. Kantar Agri nostaa esiin myös kananjauhelihan nopeasti kasvaneen menekin sekä kanan ja kalkkunan suosion vahvistumisen leivänpäällisinä.

Samaan aikaan kasvisten ja hedelmien käyttö on ollut kasvussa PTY:n ja Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Lihan käyttö ei kuitenkaan ole vastaavasti vähentynyt. Kyse ei siis näytä olevan suoraviivaisesta korvaamisesta, jossa liha vaihdettaisiin kasviksiin tai kasviproteiiniin. Pikemminkin ruokavalio monipuolistuu: vaihtoehtoja on enemmän, ja niitä käytetään tilanteen, maun ja aterian mukaan. 

– Suomalaisen lautasen muutos tapahtuu vähitellen. Kasviksia syödään enemmän, eri proteiininlähteitä yhdistellään ja lihalajien käytössä tapahtuu muutoksia, toteaa Atrian tutkimus- ja kehitysjohtaja Anu Saranpää.

Kasviproteiinien käyttö on edelleen selvästi vähäisempää kuin perinteisten proteiininlähteiden. Kantar Agrin tutkimuksessa 44 prosenttia vastaajista kertoi, ettei syö kasviproteiinituotteita lainkaan. Broileria tai kalkkunaa sen sijaan söi vähintään useamman kerran viikossa yli puolet vastaajista.

Tämä tukee kuvaa suomalaisesta ruokavaliosta, jossa uusia vaihtoehtoja otetaan käyttöön vanhojen rinnalle.

Arki ratkaisee

Ruokavalintoihin liittyy paljon puhetta terveellisyydestä, ympäristöstä ja vastuullisuudesta. Kaupassa ratkaisut tehdään silti hyvin konkreettisilla perusteilla.

Kantar Agrin tutkimuksessa tärkeimmät lihan käyttöä puoltavat syyt olivat hyvä maku, proteiini ja ravitsevuus. Lihan ostopäätöksessä kärkeen nousivat hinta, kotimaisuus ja laatu.

Myös käsitys terveellisestä syömisestä näyttää jakautuvan erilaisiin suuntiin. Osa kuluttajista seuraa ravitsemussuositusten ja terveydenhuollon linjaa, jossa painottuvat ruokavalion keventäminen ja kasvisten lisääminen. Toisaalta osalle kuluttajista terveellisyys näyttäytyy ennen kaikkea runsaan proteiinin saannin korostamisena. Tämä voi puolestaan tukea myös lihan käyttöä. Terveellisyys ei siten ohjaa kaikkia kuluttajia samanlaisiin ruokavalintoihin.

"Kuluttajan arjessa hyvä tuote ratkaisee monta asiaa yhtä aikaa."

Kuluttajan toiveissa ei ole kyse vain siitä, mitä tuote sisältää, vaan siitä, sopiiko se arkeen. Ruoan pitää maistua hyvältä. Tuotteen pitää olla helppo käyttää ja hinnan tuntua sopivalta. Monelle suomalaiselle myös kotimaisuus painaa valinnassa.

– Kuluttajan arjessa hyvä tuote ratkaisee monta asiaa yhtä aikaa. Maku on tärkeä, mutta valintaan vaikuttavat myös hinta, helppous, ravitsemus, kotimaisuus ja vastuullisuus, Saranpää kertoo.

Myös suhde lihaan on edelleen vahva. 68 prosenttia suomalaisista kertoo pitävänsä lihasta ja syövänsä liharuokia säännöllisesti. Lihasta luopumisen kokisi henkilökohtaisesti vaikeaksi 65 prosenttia vastaajista.

Siksi suomalaisen ruokavalion muutosta on vaikea kuvata liha vastaan kasvis -asetelmalla. Todellisuus on paljon monipuolisempi.

– Meille kiinnostavin kysymys ei ole se, valitseeko kuluttaja lihan vai kasviksen. Olennaisempaa on ymmärtää, miten syöminen muuttuu ja millaisia tuotteita erilaisiin arjen hetkiin tarvitaan, Saranpää sanoo.

Suomalaisen lautasen muutos ei näytä vallankumoukselta. Se on sarja pieniä valintoja: vähän enemmän kasviksia, eri proteiininlähteiden aiempaa monipuolisempaa käyttöä ja uusia tapoja hyödyntää tuttuja raaka-aineita.

Juuri niistä pienistä valinnoista syntyy tulevaisuuden ruokakulttuuri. 

Lähde: Lihatiedotus ry:n tilaama ja Kantar Agri Oy:n toteuttama Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2025 -tutkimus